It’s a wrap!

Harjoittelu Toisella Toimistolla on viety maaliin ja nyt on aika ketun kuitata, kiittää ja kumartaa.

Harjoittelu oli mahtava ja antoisa kokemus ja meni paremmin kuin olisin ikinä uskaltanut kuvitellakaan. Pääsin tutustumaan paitsi palvelumuotoiluun, myös co-working -alaan. Näin eturivistä kuinka tärkeää mukautuminen vallitsevaan tilanteeseen on liiketoiminnan jatkuvuudelle ja inspiroiduin ihmisten sisukkuudesta ja innovatiivisuudesta, yhteistyön voimaa vähättelemättä. Vaikka perspektiivi yhteisöllisyyteen tutustumisesta poikkesi hieman aiotusta, oli se mielestäni juuri nyt käsin kosketeltavissa.

Olen otettu, ehkä jopa hämmästynyt siitä, kuinka minuun alusta alkaen luotettiin, vaikka kokemus vastaavista projekteista oli pyöreä nolla. Tämä luottamus vaikutti kuitenkin nopeasti siihen, että uskalsin tarttua tehtäviin itsenäisesti ja kysellä vasta myöhemmin, että meneekö jotakuinkin oikein. Tehtävänannot olivat katimaiseen tyyliin vähintäänkin tulkinnanvaraisia, joten opettelin poimimaan sieltä niitä punaisia lankoja ja virkkailin niiden ympärille sitten jotain, mikä tuntui itsestä oleelliselta. Lopputulema oli mitä useimmin tyytyväinen tai taitavasti valehteleva Kati.

Näin ollen opin harjoittelun aikana arvostamaan omaa ammattitaitoa ja näkemystä. Aloin myös hiljalleen päästää irti uskomuksestani, että kompetenssi ja uskottavuus vaativat väistämättä tutkinnon tai alan kokemusta, koska huomasin, että kaikki kokemus kantaa. Kaikki aiemmat koulut, työt ja muut kokemukset ovat rakentaneet minusta sen ihmisen, joka ajattelee ja tekee töitä näin. Innovation Homen Vilma Vitikka kysyikin minulta jotenkin ihanasti, että ”Niina mitä sun elämässä on tapahtunut, että sä oot alkanu ajattelemaan noin?” Se oli jotenkin tosi virkistävästi kysytty, koska siinä jo kysyttäessä annettiin arvoa muullekin kuin ammatilliselle pätevyydelle.

Tällaiselle kevyesti perfektionismiin taipuvalle luonteelle on tehnyt todella hyvää paneutua palvelumuotoilun syvimpään olemukseen – uudelleen tekemiseen. Kun hyväksyy sen, ettei kerralla vaan voi saada valmista ja, että onnistuminen odottaa juuri niissä useissa toistoissa ja uudelleen pyöräytyksissä, sitä oppii kehittämään omaa ajattelutapaansa joustavammaksi, kärsivällisemmäksi ja vastaanottavaisemmaksi. Kehitysasteella todellakin vielä mennään, että zen-puutarhaa ei ihan vielä tarvitse pystytellä, mutta ehkä se palautteeseen suhtautuminen on saanut uusia sävyjä, eikä aiheuta sellaista itsensä soimaamista. Auttaa kun ei lähtökohtaisestikaan tähtää siihen, että ekasta kerrasta verkko heilahtaa, vaan hyväksyy sen, että se vaatii muutaman syötön sinne maalin nurkille ensin.

Lähdin tähän koulutukseen ja työharjoitteluun, koska halusin ammatillisen kokovartalovirkistyksen. Halusin löytää jotain uutta, hylkäämättä täysin vanhaa. Ajattelen, että identiteettikriisissä käpristely on välillä ihan terveellistä. Se ohjaa muuttamaan asioita tai vähintäänkin kyseenalaistamaan nykyistä tilannetta ja valintoja. Eikä identiteettikriisien suuren käsikirjan mukaan niiden tulekaan aina päätyä elämää mullistaviin muutoksiin, täyskäännöksiin ja uudelleen syntymiseen, vaan asiat vaan täytyy kohdata, ja selvittää mikä on itselle olennaista ja kuinka elämänsä palaset haluaa priorisoida. Minä tiesin suunnan, en määränpäätä, enkä tiedä vieläkään, mutta suunta vaikuttaa oikealta, joten painelen aistit avoinna sinne päin. ”I have dream doesn’t mean I have a plan”.

Olen kiinnostunut yrittäjyydestä, liiketoiminnan kehittämisestä, yhteisöllisyydestä, hyvinvointia edistävästä työympäristöstä ja koko työkulttuurin murroksesta. Harjoitteluni päästi minut tutkimaan kaikkia näitä asioita ja olen päästä varpaisiin ihastunut ja inspiroitunut siitä, että Toisella Toimistolla saa luvan innostua, ideoida, lähteä laukalle ja rönsyillä, sabotoimatta omaa ammattiuskottavuuttaan. Bisnes voikin olla jotain muuta kuin asiallisuuden ylikorostamista lassoamalla aataminomena solmion tiukkaan puristukseen ja nutturan tärkkäämistä sen pelossa, että liikkuvat hiukset ovat heikkouden merkki. Toiselle Toimistolle voi tulla sellaisena, kun on ja osoittaa ammattitaitonsa ja omistautuneisuutensa työllään, läsnäolollaan ja panostaa työhön juuri niillä keinoin, mitkä itselle on toimivat. Ja Toisen Toimiston sydämenä sykkii aina niin kursailematon Kati, jonka pakeille voi marssia minkä tahansa murheen kanssa ja takaan, että se kahden kilon murhemöykky on hetkessä päässyt jänteistään, fileroitu ja pakattu vakuumiin, niin ettei loppupainoksi jää edes puolia <3

 

Rakkaudella

Niina

LinkedIn

niina.h.piirainen@gmail.com